Valpplaner – Pentusuunnitelma

Under de senaste dagarna har det kommit flera förfrågningar om vi har planer på att försöka få bebisar i vår kennel i vår och jag har hört moffa och mamma prata om att det nu ska vara min tur (Tuiskupolun Smilla) att försöka få valpar bara min löptid börjar. Den borde börja när som helst, men de hoppas på att jag ska hinna få mitt tredje VOI1 resultat i hardrev så att jag skulle vara dubbelchampion när jag betäcks, men för mig spelar det ingen roll, utan det skall bli spännande att försöka bli mamma! 🙂 Vi har dock sett att man kan aldrig vara säker på hur det går, trots att betäckningen lyckas, under den påföljanden tiden kan mycket hända!

Viime päivinä meille on tullut muutama kyselyjä mikäli meillä on pentue sunniteltu tälle keväälle ja olen kyllä kuullut ukki ja mamma puhuvan siitä että nyt olisi minun vuoro (Tuiskupolun Smilla) yrittää tulla äidiksi kunhan juoksu vain alkaa. Se pitäisi alkaa milloin vain, mutta ukki haluaisi ehtiä saada kolmas VOI1 jäniskokeesta jotta minusta tulisi kaksoisvalioksi kun minut astutetaan, mutta minulle ei haittaa vaikkei tulos ehtisi tulla tällä kaudella, vaan olisi jännittävää yrittää tulla äidiksi! 🙂 Olemme kuitenkin nähneet ettei koskaan tiedä miten menee vaikka astutus onnistuu, matkan varrella on monta kommervenkkejä!

Tuiskupolun Smilla

SA,VSP,SERT,MVA,CACIB

Tuiskupolun SmillaJust nu ligger jag ihopkurad i min korg i bilen på väg från Kajana där det varit en internationell utställning. Moffa tyckte att vi skulle köra de 450 km en väg för att se om det skulle gå att få det där tredje certifikatet så att jag skulle bli utställningschampion. Sagt och gjort, vi startade 5.15 imorse och for via Jurva för att hämta en chaufför till eftersom matte är dålig på att sitta i bilen en hel dag.

För att göra det hela kort så blev resultatet som rubriken säger, jag fick mitt certifikat och blev utställningschampion och eftersom det var en internationell utställning och jag fick CACIB. För att man ska bli internationell utställningschampion krävs fyra cacib från minst tre olika länder.

Över julen är det ju julfrid i skogen så vi har inte varit till skogen så mycket och så har vi haft julfrämmande. Vår kusin Sandra har varit hos oss och det har varit väldigt trevligt! Nu gäller det att ta itu med det sista vinnar1 resultat i drevtävlingarna före säsongen är slut! God fortsättning på det nya året ute i stug- och mark!

Juuri nyt makaan käärittynä korissani autossa matkalla Kajaanista missä on ollut kansainvälinen näyttely. Ukki oli sitä mieltä että lähdetään ajamaan ne 450 km yhteen suuntaan koska  niitä serttejä ei tuoda kotiin mikäli niitä ei lähdetä hakemaan, ja kun oli vain yksi joka puuttui jotta minusta tulisi muotovalio. Joten lähdettiin aamulla 5.15 ajamaan Jurvan kautta hakemaan toista kuskia koska mammaa ei oikein pysty istumaan koko päivää autossa.

Tehdäkseen koko asia lyhyeksi niin otsikko kertoo kaiken, sain serttini ja minusta tuli muotovalio ja oli kansainvälinen näyttely ja sain CACIB. Jotta tulisi kansainvälisiksi muotovalioksi täytyy olla neljä CACIB:ia kolmesta eri maista.

Joulun aikana on ollut joulunrauhaa metsässä joten emme ole juuri käyneet siellä ja meillä on myös ollut jouluvieras. Serkumme Sandra on ollut meillä viettämässä joulua ja se on ollut todella mukavaa! Nyt on käärittävä hihat ylös mikäli meinaa saavuttaa viimeisen VOI1 tuloksen dreeverikisoista ennenkuin tämä sesonki päättyy. Oikein hyvää jatkunutta vuotta teille kaikille majoissa ja metsikössä!

 

Tuiskupolun Smilla

Tuiskupolun Smilla

Tuiskupolun Smilla

Tuiskupolun Smilla syö makkaraa – äter korv

Flera VOI 1 resultat – Muutamia VOI 1 tuloksia

Jag, Tuiskupolun Smilla har klagat på att det är bara mamma My (Meccalan Niiskuneiti) som få åka med moffa på tävlingar där man jagar hare, men i höst har det varit min tur och i första öppna tävlingen fick jag ett resultat som gav poängen 90,85 och då blev jag direkt uppflyttad till vinnarklassen. När jag har erhåller tre VOI 1 resultat kan jag titulera mig som brukschampion och efter idag har jag två VOI 1 resultat. Första tävlingen i vinnarklassen gick åt pipan eftersom en annan hund kom in på mitt område just när jag höll på att få upp haren så moffa valde att avbryta tävlingen. Både mamma My och jag hade kvalificerat oss till BASA FM, men tyvärr var var vi tvungna att stå över det pga av morbror Gusses begravning. I andra tävlingen fick jag poängen 60.84 som just och just berättigade till VOI 1 resultat, men det har inte varit det lättaste i höst när hararna har bytt färg, medan marken är brun och det regnar och blåser som bara den så att doften försvinner. Imorse var det utmanande med de förhållanden som rådde, men jag var ivrig att få komma iväg till skogen och efter ett sök på 95minuter så hittade jag en hare som jag drev i 102 minuter, sedan sökte jag den andra i 11 minuter som jag bara drev i 28 minuter, men det räckte till ett VOI 1 resultat på 73.44. Jag tycker nog det är roligt att få vara ut och tävla, precis som jag njuter av att få vra på utställningar!! 🙂

Minä, Tuiskupolun Smilla on valittanut kun on ainoastaan Nuusku äiti (Meccalan Niiskuneiti) joka on päässyt ukin kanssa kilpailemaan jäniksien perään mutta tänä syksynä on kyllä ollut minun vuoroni. Ensimmäisessä avoimessa kilpailussani sain pisteet 90,85 joka heti mahdollisti kilpailemisen voittaja luokassa. Kun saan kolme VOI 1 tuloksia voin tituleerata itseäni käyttövalioksi ja tämän päivän kilpailun jälkeen minulla on kaksi VOI 1  tulosta. Ensimmäinen kilpailuni voittajaluokssa meni pipariksi koska toinen koira tuli minun kilpailualueelleni juuri kun olin saamassa jänistä ylös ja silloin ukki keskeytti kilpailun. Toisessa kisassa tulos riitti juuri ja juuri VOI 1 tulokseen pisteillä 60.84 mutta ei ole ollut kaikista helpoin syksy ajattaa jäniksiä kun maa on ruskea, märkä ja jänikset ovat jo valkoiset eivät kovin meilellään liiku. Tuuli ja ja vesisade vie hajut mukanaan mutta täytyy vain tehdä opitut työt kunnolla ja tarkasti. Tänä aamuna olin innokas pääsemään metsään ja 95 minuutin haun jälkeen löysin jäniksen jonka pystyin ajamaan 102 minuuttia, sen jälkeen etsin toisen 11 minuuttia jonka ajoin vain 28 minuuttia, mutta se riitti VOI 1 tulokseen 73.44. Kyllä nautin siitä kun saan olla kilpailemassa, ihan kuten nautin siitä kun saan olla näyttelyissä! 🙂

Tuiskupolun Smilla

Tuiskupolun Smilla

Tuiskupolun Smilla

Äntligen! ÖppenKL1 90,58 på första försöket. Viihdoin! AVO1 90,58 eka yrityksellä.

Igår (7.10.2015) kom så dagen som jag så har väntat på som solens uppgång! Moffa tog mig (Tuiskupolun Smilla) med till skogen för att jag skulle få avlägga mitt första prov i hardrev! Jag har tränat flitigt och gjort mina läxor samt repeterat dem nattetid. Moffa har fört mig, mamma My och stövaren Kiira till skolan, dvs skogen och där har vi tränat och åter tränat. Mamma My har visat oss hur vi ska göra, men nu vet vi nog själva också och har hittat på egna knep för att reda ut tappt. I den här sporten är det som i alla andra sporter, det är träning och åter träning som gäller, man lär sig inget av att ligga hemma på soffan och gosa. Dessutom är det mycket roligare att vara ute i skogen och springa!

Morgonen var kall och marken krispig och jag behövde inte ta någon lång runda innan jag kände vittring av haren vid sidan av vägen så då var det bara att hoppa in till skogen och jaga upp haren från dess gömställe. Det som jag inte riktigt visste var att man inte fick jaga hur länge som helst som vi brukar göra när vi tränar, så det var lite av en besvikelse när moffa ropade åt mig att komma till honom redan efter två timmar. Men domarna som var med och lyssnade och räknade mina skallminuter fick ihop 110 minuter av 120 möjliga och det är jag nöjd med. Med egenskapspoängen blev resultatet 90,58 och de kan ni se längst nere på sidan. Mamma My var väldigt stött hela dagen och kvällen och hon visade minsann att hon inte godkänner sådan här behandling, inte ens svansen rörde sig på henne och hon låg och surade i ett rum för sig själv. Hon fick dock åka till skogen idag medan jag lämnade hemma.

Eilen (7.10.2015) tuli sitten viihdoin ja viimein se päivä mitä olen odottanut kuin kuuta nousten! Ukki vei minut (Tuiskupolun Smillan)metsään jotta saisin suorittaa ensimmäistä ajokokettani jänisajossa! Olen harjoitellut ahkerasti ja tehnyt läksyjäni sekä kerranut niitä öisin. Ukki on vienyt minua, Nuusku äitiä ja suomenajokoiraa Kiiraa kouluun, eli metsään ja siellä olemme harjoitelleet ja jälleen harjoitelleet. Nuusku äiti on näyttänyt meille miten homma tehdään, mutta nyt tiedetään kyllä itsekin ja olemme löytäneet omia keinoja selvittää esim. Hukkia. Tässä urheilulajissa on kuten kaikissa muissa lajeissa, ei auta muuta kuin harjoittelua ja jälleen harjoittelua, ei sitä kotisohvalla opi mitään kun siellä makaa nauttien takanlämmöstä! Sitä paitsi on paljon hauskempaa olla juoksemassa ulkona metsässä!

Aamu oli kylmä ja maa kuurassa enkä tarvinnut ottaa pitkää kierrosta ennenkuin tunsin jänisken hajun tienvarresta joten ei muuta kuin hyppäsin metsään ja ajoin sen ylös makuupaikaltaan. Siitä en ollut oikein tietoinen ettei saa ajaa niin kauan kuin haluaa, joten olin hieman pettynyt kun ukki huusi minut kesken ajon jo kahden tunnin jälkeen pois. Mutta tuomarit jotka olivat mukana laskemassa haukkuminuutit sai 110 minuuttia 120sta kasaan ja siihen olen tyytyväinen. Ominaisuuspisteiden kanssa tulos oli 90,58 ja niitä voitte nähdä sivun lopussa. Nuusku äiti oli hyvin loukkaantunut koko päivän ja illan ja hän näytti todella ettei hän hyväksy tälläistä kohtelua, ei edes häntä heilunut ja hän makasi mutruneena yhdessä huoneessa yksinään. Hän sai kuitenkin lähteä metsään tänään kun minä jäin kotiin.

Sök/Haku: 5.00   Upptagningsförmåga/Ylösottokyky: 5.00 Drevsäkerhet/Ajovarmuus: 4.00 Skall/Haukku: 4.00 Skallets natur/Haukun luonne ja vaihtelevaisuus 4.00 Samarbetsförmåga/Tottelevaisuus: 5:00 Helhetsintryck/Kokonaisvaikutelma: 4:00

Drevpoäng/ajopisteet: 59.58   Egenskapspoäng/Ominaisuuspisteet: 31.00

Kokeen tapahtumat: Loistava, liikkuva laajahakuinen koira. Nopea ylösotto herättelemättä. Sujuva, hyvä ajo jopa tiellä. Kaksiääninen kuuluva ja kertova. Koira kutsumalla pois. Hyvä metsästyskoira. MI= 4/3

Ylituomari Arto Saarenpää Järjestävä yhdistys: E-P Kennelpiiri

Tuiskupolun Smilla

Tuiskupolun Smilla

Smilla AVO1 90,58

Smilla i sin första tävling
Smilla ensimmäisessä kilpailussa
AVO1 90,58

Snart far jag på tävling utan moffa – Kohta lähden kilpailemaan ilman ukkia!

Smilla 30092015

Idag fick inte mamma komma med – tänään mamma ei saanut tulla mukaan.

Moffa har lovat och lovat nu hur länge som helst att jag också ska få åka och tävla som mamma My och jag gör mina läxor både på kvällarna och nätterna. Jag ger bättre skall än mamma My och nog hittar jag hararna också, men jag kan ju inte vara proffs från början…

Ukki on luvannut ja luvannut nyt pitkään että saisin lähteä kilpailemaan kuten Nuusku mamma ja teen läksyt iltaisin ja öisin. Metsässä annan parempaa ääntä kuin Nuusku mamma ja kyllä mä ne jänikset löydän, mutten voi olla ammattilainen ihan alusta…

 

Monika Milen

Idag har vi (jag – Smilla, mamma My och matte) deltagit i Monika Milen för att fira Monika Gullströms 60 års dag. Vi är ju alla långdistansidrottare och Monika började delta i långlopp ungefär samtidigt som matte i mitten av 1980—talet i landsvägs- och terränglöpning. Initiativet med en fond för långdistansidrottare är toppen och det ville även jag och mamma My understöda!

Tänään ollaan (minä – Smilla,  Nuusku äiti ja mamma) osallistuneet Monika Milen:iin viettämään Monika Gullströms 60 v päivää. Ollaan kaikki kestävyysurheilijoita ja Monika ja mamma alkoivat osallistumaan yhtä aikaa keskellä 1980-luvulla maantie- ja maastojuoksu tapahtumiin. Aloite kestävyysjuoksijoiden rahastosta on erittäin hyvä asia ja sitä me kaikki kolme halusimme tukea!

image

Träning – harjoittelu

My hade skallrekord med 101 skall/minut idag. Vi vet att det inte är något at skryta över, men för mamma My är det toppen! Nuuskulla oli haukku ennätys 101 haukulla/minuutilla tänään, tiedämme ettei se ole kehumista, mutta Nuusku mammalle se on kyllä saavutus!

My hade skallrekord med 101 skall/minut idag. Vi vet att det inte är något at skryta över, men för mamma My är det toppen!
Nuuskulla oli haukku ennätys 101 haukulla/minuutilla tänään, tiedämme ettei se ole kehumista, mutta Nuusku mammalle se on kyllä saavutus!

Smilla 16092015

Själv hittade jag egen hare att jaga 🙂 Itse löysin oman jäniksen jonka sain ajaa 🙂

Snart får jag nog delta i någon tävling – kohta saan kyllä osallistua johonkin kilpailuun :).

My’s framfart – Nuuskun eteneminen

Smillas skall/haukku

Jaktträningen kommit igång – Jahtiharjoittelu käynnistynyt

Jag (Smilla) har varit lite ringrostig i skogen, medan mamma My har lagt iväg som ett tok genast vi kommit till skogen. Dessutom har hon ett fenomenalt intresse att bevaka grodor, möss och igelkottar på villan och hemma hos mommo och moffa. Jag förstår inte riktigt detta intresse, jag tycker det är skönare att ligga inne i sängen än att stå en hel dag på helspänn i en blomrabatt… Men idag hittade vi en ordentligt stor hare och jag kom upp i 85 skall per minut vilket är ganska bra för mig, mamma var väl upp i 56 skall, men hon är nog effektiv, det är nog svårt att förstå att hon just haft valpar! Själv var jag till ögonläkaren i fredags och mina ögon speglades för att se om de är friska så att jag skulle kunna få valpar nästa gång jag löper. Som tur var så var de friska, men först vill jag nog få tävlingsresultat i skogen, jag har ju redan två certifikat från utställningar.

Minä (Smilla) on ollut vähän hakusilla metsässä kun Nuusku äiti on lähtenyt kuin raketti heti kun olemme päässeet metsään. Sitä paitsi hänellä on uskomaton mielenkiinto vahtia sammakoita, hiiriä ja siiliä mökillä ja mummun ja ukin luona. En oikein ymmärrä tätä harrastusta, minusta on paljon mukavampi maata sisällä sängyssä kuin seistä koko päivän kukkapenkissä… Mutta tänään löydettiin reilun kokoinen jänis ja pääsin 75 haukkuun minuutissa mikä on aika hyvä minulle, Nuusku äiti pääsi kai noin 56 haukkuun, mutta hän on kyllä tehokas, on kyllä vaikeeta uskoa että hänellä on juuri ollut pentuja. Itse kävin perjantaina silmälääkärissä ja silmät peilattiin jotta voisin tehdä pentuja seuraavan kerran kun minulle tulee juoksu. Onneksi minulla oli terveet silmät, mutta ensin haluan kyllä kilpailla metsässä, onhan minulla jo kaksi sertifikaatteja näyttelyistä.

My 08092015

My 08092015

Smilla 08092015

Smilla 08092015

Tuiskupolun Smilla

Tuiskupolun Smilla

IMG_1036

Tuiskupolun Smilla

Tuiskupolun Smilla Certifikat, Meccala Niiskuneiti ROP (BIR)

Imorse väckte moffa oss tidigt, trots att jag ville fortsätta att sova, jag gillar att sova lääänge på morgonen! Men det var bara att stiga upp och följa med på vad än han hade hittat på. Det visade sig att vi skulle till Storkyro på utställning för att jaga ett certifikat åt mig. Jag har ett från tidigare och behövde således två till för att uppnå titeln utställningschampion. Mamma My var anmäld till championklassen som moraliskt stöd, hon har ju alla sina
Fortsätt läsa →

Mamma My lurade oss – Nuusku äiti huijasi meitä

Det har varit en annorlunda sommar med en lillebror och en placeringslillebror men dessa har nu flyttat till sina hem så att lugnet har lagt sig. Själv ville jag inte göra min lillebror illa så jag var tvungen att hoppa högt upp för att inte skada honom eftersom han bara sprang efter mig.

Igår kväll lurade mamma My oss med att hon ville in i hundkojan för att snusa efter broder Hector, men det var bara en täckmantel för att hon tänkte smita ut till skogs för att jaga hare. Hon lyckades med sitt tilltag och fick vara ute i fyra timmar innan moffa fick fast henne.

Matte däremot bevittnade något sällsynt när en fälthare fightade med en tranunge på en klöveråker och moffa stannade så att även jag kände doften av fältharen.

On ollut erikoinen kesä pikkuveljen ja sijoitusveljen kanssa mutta ne ovat nyt muuttaneet uusiin koteihin joten rauha on laskenut. Itse en halunnut satuttaa Hector pikkuveljen joten oli pakko hypätä korkealle koska hän juoksi minun perään jatkuvasti.

Nuusku äiti huijasi meitä eilen illalla kun sanoi haluavansa koppiin nuuskimaan missä Hector oli ollut. Hän vain halusi hämätä meitä sillä kun hän meinasi karata metsään ja sillä hän onnistui ja sai olla irti neljä tuntia ennenkuin ukki sai kiinni.

Mamma puolestaan sai kokea jotain harvinaista kun rusakko taisteli kurjenpoikasen kanssa. Minäkin sain haistella ruskon kun ukki pysähtyi kun olin kyydissä mutten saanut mennä perään.

image

image

image