I lördags tog moffa med mig (Smilla) på en lång, lång utfärd ända till Norra Karelen på något som han kallade utställning och som är lite som en misstävling. Det är en domare som bedömer hur man ser ut och trots att man skulle vara helt ensam i sin klass behöver det inte mena att att man automatiskt skulle belönas med ett certifikat. Så mycket har jag förstått att det är viktigt att få tre certifikat eftersom man då kröns till utställningschampion och det är väldigt viktigt att vara både utställningschampion och drev/brukschampion.

Jag har trott att dessa certifikat skulle gå att äta, men eftersom jag nu inte fick annat än ett reservcertifikat som ser precis likadant ut som mamma My’s så antar jag att de inte är ätbara :(. Vi steg upp och for halv 4, kom fram kl. 10 och då spöregnade det. Det blev inte vår tur förrän ca 13.30 och jag hamnade i ringen mittemellan två som var lite stadigare än mig. Ni får läsa domarens utlåtande på finska på slutet. Vi kom hem ca 20.30 och då hade vi kört 1308 km vilket jag tyckte var jätte, jättelångt! Mamma My fick vara hemma och ta det lugnt eftersom det börjar bli under en månad tills jag blir storasyster!

Lauantaina ukki vei minut (Smillan) pitkälle, pitkälle retkelle Pohjois Karjalaan, Tohmajärjevelle sellaiselle paikalle mitä hän kutsuu näyttelyksi. Se oli vähän kuin missikisat missä tuomari arvostelee ulkomuotosi ja vaikka olisit ihan yksin luokassasi ei tarkoita sitä että tuomari automaattisesti palkitsee sertifikaatilla. Nin paljon olen ymmärtänyt että kolme sertifikaattia pitää saada jolloin kruunataan muotovalioksi ja se on tärkeetä, koska on tärkeetä olla sekä muoto- että käyttövalio.

Itse olen elännyt siinä uskossa että sertifikaatit on jotain syötävää mutta kun varasertti ei ollut syötävä ja se on ihan samannäköinen kuin Nuusku äidin sertit niin tuskinpa nekään ovat syötäviä. :(. Noustiin ja lähdettiin puoli neljältä ja oltiin perillä kaatosateessa klo 10 ja meidän kehä ei alkanut kun vasta 13.30 ja siinä jouduin kahden vankemman koiran kesken. Tultiin kotiin n 20.30 ja olimme ajaneet 1308 ja se oli minusta pitkä, pitkä matka. Nuusku äiti sai olla kotona rauhassa kun alkaa olemaan alle kuukauden kunnes minusta tulee isosisko

Tuomarin arvostelut:

Kesiruskea, keskikokoinen, mittasuht. oikea, hieman kevyt tyyppinen. Kaunispiirteinen pää, kauniisti kiertävät korvat, Tiivis runko. Vielä hieman jyrkkä vatsaviiva. Hyvät kulmaukset. Pitkä karkea karva. Tyylikäs liike. Terhakka luonne.