Som vanligt bjöd Tuiskupolu Smillas förlossning på mycket dramatik med flera veterinärer och halva grannskapet inblandade eftersom det började dra ut till 65 dagar. Veterinärerna undersökte och ansåg att allt var som det skulle, men naturligtvis var det ju veckoslut men grannveterinären lovade att ha telefonen bredvid sängen och den som var lite längre bort fick vi också ringa till när som helst. Tidigare på ultraljud hade man sett tre livskraftiga valpar och de såg man och kände man också hos veterinären på fredagen den 15.7. Värkarna började natten mellan lördag och söndag och vi fick komma till grannveterinären den 17.7 och hon konstaterade att processen hade börjat, men att födelsekanalen inte hade öppnat sig så hon ville heller inte börja med kejsarsnitt ännu. Vi var nervösa eftersom det då på söndagen var 64 dagar efter beteckningen, men man vet ju inte när befruktningen har skett…
Sedan började Smilla krysta ca 9.30 på måndag morgon och den första som kom var utan påse och barnmorskan Sulo fick inte tag i huvudet heller och den första som kom var inte vid liv och kom som en vind till oss och fick namnet Tuiskupolun Tuuli och får vila i släktgraven på villan <3. Som uppfödare funderar man alltid på vad man gör och gjort fel, men de två följande kom på löpande band och hela processen var över 10.45. Vi har nu två livskraftiga valpar som Smilla sköter och vaktar mycket väl och en är en riktig primadonna! Tyvärr har vi inte ens meddelat andra som reserverat än de som reserverade ifjol och blev utan och vi väntar nu på vilket kön de väljer, det är nämligen en tik och en hane och dessa ska till familjer som ska föra dem vidare iform av att tävla med dem samt ställa ut dem! Men håll ut, vi är nog snart i kontakt bara vi landar och bara hunden får lite lugn och ro!
Kuten tavallista Tuiskupolun Smillan synnytys tarjoi paljon dramatiikkaa ja monta eläinlääkäriä oli siinä mukana jottei mikään menisi pieleen. Myös puoli naapuristo oli mukana siinä auttamassa koska alkoi venymään jo 65 päivään. Eläinlääkärit tutkivat ja olivat sitä mieltä että kaikki oli kuten piti, varsinkin kun oli ensisynnyttäjä ja nuori synnyttäjä, mutta toki oli viikonloppua tulossa vastaan, mutta naapurieläinlääkäri lupasi pitää puhelin sängyn vieressä mikäli tulisi jotain yön aikana ja eläinlääkäri vähän kauempana lupasi että saisi soittaa milloin tahansa.Aiemmin oli ultrassa nähty kolme elinvoimaista pentua ja sitä todettiin vielä perjantaina 15.7. eläinlääkärin luona. Poltot alkoivat lauantain ja sunnuntain välisenä yönä ja saimme tulla naapurieläinlääkärille sunnuntaina 17.7 ja hän totesi että prosessi on alkanut, mutta ettei synnytyskanava ole auennut vielä joten hän ei halunnut vielä tehdä keijsarinleikkausta. Oltiin vähän huolissamme koska lähestyimme 65 päivää, muttei tiedetty tietenkään koska heldelmöitys oli tapahtunut… Sunnuntaina oli 64 päivää astutuksesta…
Maanantaiaamuna n 9.30 Smilla alkoi pukkaamaan ja ensin tuli näkymiin nokka joka ei ollut pussissa eikä Sulo kätilö saanut päästä kiinni ja siinä se Tuiskupolun Tuuli tuli hetkeksi lainaksi koska siihen ei saatu eloa ja hänet haudataan mökille sukuhautaan <3. Kasvattajana aina miettii mitä on tehnyt väärin, mutta synnytys oli ohi 10.45 koska kaksi muut tulivat kuin liukuhihnalla ja Smilla hoiti se oikein hyvin ja hoitavat ne oikein hyvin ja suojelevat ne oikein hyvin. Meillä on nyt kaksi elinvoimaisia pentuja ja yksi joka on kuin primadonna! Valitamme etteme ole ilmoittaneet muille kuin heille joka jäi ilman viime vuonna joka nyt miettii ottaakka uros vai narttu ja sen jälkeen otetaan yhteyttä seuraaviin, mutta pysykää maltilla, otetaan kyllä yhteyttä kunhan koira saa rauhoittua! Näillä koirilla kilpaillaan ja käydään näyttelyissä.
Tuiskupolun Smilla med dagsfärsk valp – Tuiskupolun Smilla päivätuoreella pennulla
Olsio.fi 