Träna, äta, vila – Harjoittelu, syöminen, lepo

Nu då tävlingssäsongen snart kör igång på allvar så gäller det att träna, äta och vila i rätta proportioner. Dessutom går jag, Smilla och väntar på när den där tiden ska komma när jag åter ska få träffa min pojkvän. Jag börjar längta efter honom och jag vet att mina barn gärna skulle vilja ha fler syskon om det bara vore möjligt. En fågel har viskat i mitt öra att Sulo pojken i Kokemäki börjar ha så många spår uppdrag så han hinner inte ensam med dem så han skulle nödvändigt behöva få ett syskon. Nu senast var han på ett spåruppdrag efter en skadskjuten älg som var skjuten tre ggr, men man visste inte vart älgen tagit vägen. Sulo spårade i ca 500 m tills han hittade den och då var han nog lite bestämd att älgen var hans, inga främmande jägare ska komma och ta hans älg. Men hans husse fick nog komma så att han sen fick Sulo fick sin belöning. Benji (Kia) har haft framgångar i harjakten och varit flitig ut i skog och mark. Vi, mamma My och jag tränar, men vi får vara rädda för stora stygga vargen så vi har varit tvungna att söka oss med andra jägare till andra jaktmarker för att vara lite säkrare från att bli en Hot Dog.

Kun kilpailukausi nyt kohta polkaisee kunnolla käyntiin niin harjoittelu, syöminen ja lepo oikeissa mittasuhteissa on se joka on tärkein asia. Sen lisäksi minä, Smilla odotan sitä aikaa kun taas saan tavata poikaystäväni. Minulla alkaa jo olemaan ikävää häntä ja tiedän että lapseni mielellään haluaisivat sisaruskia mikäli vain mahdollista. Lintu on kuiskannut korvaani että Sulo pojalla alkaa olemaan niin paljon jäljestämis tehtäviä Kokemäellä jotta hän ei yksin ehdi suorittaa niitä ja siksi haluaisi saada pikkuveljestä. Viimeksi kun hän oli jäljestämis tehtävällä, oli kolme kertaa ammuttu hirvi jota ei tiedetty mihin oli joutunut. Sulo jäljesti n. 500 m ja löysi hirven ja oli ylpeä saalistaan eikä meinannut päästä vieraita metsästäjiä hänen saaliiseen. Kun isäntä tuli paikalle niin Sulo kyllä tiesi kuka määrää ja näytti ylpeänä mitä oli löytänyt ja sai siitä palkintonsa. Benji (Kia) on myös ollut ahkera metsän kävijä ja saalistanut jo monta jänistä tänä syksynä ja ajo kulkee hyvin. Minä ja Nuusku äiti joudumme varoamaan susia, joten olemme joutuneet menemään toisten metsästäjien kanssa toisiin alueisiin ettei meistä tulisi pienet makupalat.

Träningssäsong – harjoittelukausi

Äntligen har träningssäsongen kommit igång så att vi får träna fritt i skogen! Det har varit ganska enkelt att hitta harar i höst, men de har varit små vilket har gjort drivandet mera utmanande. Där vi får träna så har man huggit ner nästan all skog så det är väldigt konditionskrävande att ta sig fram mellan stubbar, ris och allt elände. Men det är ju det som vi är gjorda för. Jag, Smilla, kan fortfarande vara lite avundsjuk på mamma My som alltid har så enkelt att hitta ”kissorna” på hösten. Själv måste jag alltid jobba mera och träna mera på hösten innan jag hittar knixen, men jag har då bättre skall än mamma My. Men det är konstigt att hennes ljud och skall har blivit bättre i höst och det är som hon skulle ha blivit yngre, trots att hon är 11 år. Envis som bara den är hon, springer undan moffa trots att han kör efter henne med bil, ifall hon just fått upp haren. Jag avbryter nog snällt genast moffa blåser i hornet. Mamma My ska väl nog till FM ifall hennes gamla resultat duger, mitt deltagande beror på om jag är gravid eller inte.

Vihdoinkin harjoittelukausi on alkanut jotta saamme juosta ihan vapaasti metsässä. On ollut aika helppo löytää ajettavat jänikset mutta ne ovat olleet aika pienet jotka ovat tehneet ajosta aika haastavaa. Sen lisäksi on myös hakattu melkein kaikki metsää siinä missä harjoittelemme joten vaatii aika kovaa kuntoa juosta risujen, kantojen seassa. Mutta sellaisiin olosuhteisiinhan ollaan tehty. Minä, Smilla, voin edelleen olla pikkusen mustasukkainen Nuusku mammalle jolla tuntuu olevan aina niin helppo löytää ”kissat” syksyisin. Itsellä on paljon vaikeampi ja joudun aina syksyisin tehdä kovemmin töitä löytääkseen sitä oikeeta niksiä, mutta itselläni on kuitenkin paljon parempi ääni kuin Nuusku mammalla. Mutta kumma kyllä hänen äänensä on parantunut nyt syksyllä ja on ihan kuin hän olisi nuortunut vaikka onkin 11 v. Itsepäinen kuin mikä joten hän kyllä juoksee ukista karkuun mikäli hän on juuri löytänyt kissan. Ei haittaa vaikka ukki ajaa autolla perässä. Minä kyllä kiltisti tulen heti ku ukki puhaltaa torvea. Olen kuullut että on ollut puhetta että Nuuskua ilmoitettaisiin SM-kisoihin mikäli vanhat tulokset kelpaavat. Minun osallistuminen riippuu siitä mikäli olen raskaana vai ei.

Sonens utställningssommar – Pojan näyttelykesä

Den här sommaren har gått snabbt förbi när vi har varit spända hur det ska gå för min son Tuiskupolun Vikkelä Sulo i skönhetstävlingarna. Moffa är ju ambitiös och tycker att man ska delta i så många som möjligt och medan man inte behöver gå så är det inte lång väg samt att ingen kommer hem med rosetterna så Sulo som fyllde två år de 18. 7. 2018 har hunnit med hela fyra skönhetstävlingar i sommar. Men han skulle nog inte ha kunnat få någon bättre start, i Vasa den 15.4 som var en internationell tävling så slutade han på första plats, ERI (UTM) , (var bästa hane, fick certifikat, bäst i rasen samt fick ett CACIB. Domare var Sakari Poti. Den 12.5 fortsatte han på samma väg i Järvenpää, där var domaren Pekka Teini. Där var han även bästa hane ERI (UTM) , bäst i ras, fick certifikat och kom på första plats. I Kokemäki den 7.7 med domaren Markku Kipinä fick han samma resultat och sitt tredje certifikat, men han hade ju inte ännu fyllt 2 år, så den 4.8 var han till Kinnula där domaren Juhani Lappi gav honom samma resultat och placeringar som de tidigare domare gett honom. Han fick därmed sitt fjärde ERI (UTM) certifierad och sitt fjärde ROP på sin fjärde utställning så nu gäller det att få ett jakt-, eller spårresultat för att få ut Utställningschampionatet. Sulo är dock en så pass bra jägare så det ska förhoppningsvis inte vara några problem!

Tämä kesä on kulunut siinä kun poikani Tuiskupolun Vikkelä Sulo on kulkenut kauneuskilpailuissa. Ukki on kunniahimoinen ja sitä mieltä että niin kauan kun kävellä ei tarvitse niin matka ei ole pitkä, joten kannattaa aina osallistua koska niitä ruusukkeita ei koskaan kotiin tuoda! Joten Sulo joka täytti 2 vuotta 18.7.2018 on osallistunut neljään kauneuskilpailuun tänä kevään ja kesän aikana. Ensin oli Vaasan kansainvälinen näyttely 15.4 missä Sakari Pori oli tuomarina. Sieltä tulos oli ERI, paras uros, sertifikaatti, rotunsa paras ja CACIB kun oli kansainvälinen kilpailu. Seuraava oli 12.5 missä Pekka Teini oli tuomarina Järvenpäässä, siellä tulos oli jälleen ERI paras uros, sertifikaatti, rotunsa paras. 7.7. Kokemäellä Markku Kipinä oli arvostelijana ja tulos oli ERI paras uros, sertifikaatti, rotunsa paras. Koska Sulo silloin ei vielä ollut täyttänyt kaksi vuotta hän tarvitsi lisää sertifikaatteja, joten seuraava kohde oli 4.8 Kinnulassa missä Juhani Lappi oli arvostelemassa. Jälleen kerran oli sama tulos – ERI, paras uros, rotunsa paras, sertifikaatti, joten nyt Tuiskupolun Vikkelä Sulo on käynyt neljässä näyttelyssä ja kaikista sama tulos. Nyt on siis jäljellä jahti-, tai jäljennöstulos jotta hän voi lunastaa muotovalionsa, mutta se ei taida tälle pojalle olla mikään ongelma.

Ultraljud – Ultra – Fitnesstävling – Fitnesskilpailu

Igår var jag Smilla till Malax på ultraljud för att se om jag har några bebisar i min mage och allt har tytt på att något är på gång. Bröstvårtorna är svullna, matlusten har tilltagit mm. Men doktorn hittade tyvärr inga bebisar i min mage än hur hon sökte. Detta är nog väldigt ledsamt, speciellt eftersom det tar så lång tid innan vi kan prova igen. Det som däremot var roligare var att min son, Tuiskupolun Vikkelä-Sulo var på Fitnesstävling i Vasa i söndags. Man kan väl inte säga att stora, starka pojkar som springer i skogen och jagar går på skönhetstävlingar. Han belönades med certifikat, ROP (bäst i ras) samt CACIB, så nu är det bara att fortsätta under vår- och sommarsäsongen.

Eilen minä, Smilla, kävin ultrassa tutkimassa mikäli vatsassani on vauvoja kasvamassa. Vaikka kaikki on osoittanut siihen että jotain olisi tekeillä koska nännit ovat paisuneet, ruokahalu on kasvanut jne. Mutta vaikka kuinka lääkäri tutki vatsaani niin hän ei löytänyt mitään kasvavaa vauvaa vatsassani. Iloisempi aihe oli kuitenkin sunnuntaina kun poikani Tuiskupolun Vikkelä-Sulo kävi Fitnesskilpailussa Vaasassa. Eihän voi sanoa että vahva poika joka juoksee metsässä ja metsästää käy kauneuskilpailussa. Tulos oli kuitenkin miehekäs koska hän tuli sieltä Sertifikaatilla, ROP:illa (rotunsa paras) ja CACIB:illa. Tästä on nyt hyvä jatkaa!

Kuva: Satu Tähtinen

”Frierier” – ”Kosiskelua”

Det har varit en väldigt spännande och upphetsande vecka för mig, Smilla. I tisdags kom nämligen min pojkvän hit på besök och inför besöket hade jag gjort mig fin, kammat håret, lockat håret samt tagit fram den bästa parfymen jag bara hade att bjuda på. Vi hade dock så många åskådare som min pojkvän var lite blyg inför, jag har ju nog lätt för att bli bekant med alla, dessutom var det bara pojkvännens husse som var med. Vi ville ju göra allting i vår takt och en gång blev det väldigt besvärligt för pojkvännen så efter det så hjälpte det inte än hur jag ställde mig, bönade och bad, utan då ville han bara vila. Moffa och matte lyste med en stark ficklampa för att se hur mycket vätska som kommit på golvet. Moffa och jag for till honom på återbesök onsdag och torsdag, utan att få önskat resultat. Då började moffa fundera på om allt stod rätt till så vi var på blodprov till Nurmo i fredags ifall det skulle bli aktuellt med provrörsbefruktning inkommande måndag. Men vi bestämde oss för en träff till idag lördag och pojkvännen kom åter på besök. Nu var min parfym ännu bättre och vi var båda vid det här laget van vid att ha publik så det lyckades lite bättre. Matte var i jobb så jag hade så mycket att berätta för henne när hon kom hem så hon tänkte inte slippa över tröskeln heller. Fast nog såg hon ju att jag gick lite bredbent… Så nu är det i någon annans händer 👐 om vi får några småttingar 🐶🐕. Mamma My har varit ängslig och inte riktigt vetat hur hon ska förhålla sig till det hela.

Minulla, Smillalla, on ollut erittäin jännittävä ja kiehtova viikko. Tiistaina poikaystäväni tuli nimittäin kylään ja olin kammannut hiukseni, kiharat olivat kiharoitu ja olin laittanut parhaan hajuveteni mitä pystyin tarjoamaan. Meillä oli kuitenkin niin paljon yleisöä että poikaystävääni ujotti vähän, minunhan piti vain tutustua poikaystäväni isään, ja minullahan on helppo tulla tutuksi kaikkien kanssa. Mehän haluttiin tehdä kaikki omaan tahtiin ja kerran kävin vähän nolosti poikaystävälle ja sen jälkeen hän halusi vain levätä, joten sen jälkeen ei auttanut vaikka kuinka asettelin itsestäni ja pyysin häntä mukaan. Ukki ja mamma katseli voimakkaalla taskulampulla, paljonko siemeniä olisi mennyt lattialle… Joten ukki ja minä lähdettiin hänen luokseen sitten keskiviikkona ja torstaina, palaamatta kotiin ilman toivottua tulosta. Silloin ukki alkoi miettimään mikäli kaikki on kuten pitää olla ja alkoi pohtimaan keinosiemennystä, joten käytiin Nurmolla verikokeissa perjantaina joten voitaisiin tehdä keinosiemennystä tulevana maanantaina. Päätettiin kuitenkin yrittää vielä kerran luonnollisesti ja nyt laitoin niin hyvää hajuvettä kun vain pystyin ja tässä vaiheessa olimme jo tottuneet yleisöön joten tänään onnistui vähän paremmin. Nyt on sitten jonkun toisen käsissä 👐mikäli meille tulee yhtään pikkuisia 🐶🐕. Mamma oli töissä tänään ja minulla oli niin paljon kerrottavaa hänelle kun tuli kotiin ettei meinannut päästä kynnyksen yli, vaikka kyllä hän näki että kävelin vähän leveä jalkaisin. Nuusku äiti ei ole oikein tiennyt miten suhtautua tähän asiaan.

Löptid – Juoksuaika

Nu har min (Smillas) löptid börjat och det låter ju som om jag skulle börja springa, men det fungerar ju lite annorlunda för oss. Det betyder ju att matte, moffa och mommo ibland ger mig lov, när jag bönar och ber, att få ha min pojkvän här hos mig och vi kan försöka se om vi får några bebisar. Det är inte alla gånger som jag lyckas övertala dem om att jag vill ha pojkvännen på besök, men den här gången har det lyckats. Så efter några dagar så kommer ”Foxy” eller Figo som hans officiella namn är hit och vi kan försöka se om vi får bebisar.

Nyt minun (Smillan) juoksuaika alkanut ja siitä voisi päätellä että olisin alkamassa juoksemaan, mutta meille se toimii vähän erilailla. Sehän tarkoittaa että mamma, ukki ja mummo joskus antaa luvan, kun nätisti pyydän, tuoda poikaystäväni luokseni jotta voisimme yrittää saada pikku pentuja. Joka kerta en pysty puhumaan heitä ympäri kun haluan tuoda poikaystäväni kotiin, mutta tällä kertaa se on onnistunut. Joten muutaman päivän kuluttua ”Foxy” tai Figo joka hänen virallisen nimensä on tulee meille ja voimme yrittää saada pikku pentuja.

Släkttavla-Sukutaulu

Det senaste ögonundersöknings resultatet saknas ännu ur släkttavlan för båda två – Viimeisimmät silmätutkimukset puuttuvat vielä molemmilta sukutaulusta 25.02.2018

Tuiskupolun Smilla

Till ögonläkaren – silmälääkärin käynnillä

Idag har jag Smilla varit med min lillebror Hector och min pojkvän ”Foxy” (Figo) till ögonläkaren för ögonspegling och gonoskopi till Evidensia i Seinäjoki. Lillebror Hector tyckte inte riktigt om när de satte linsen mot hornhinnan när de undersökte honom för gonoskopi så de måste lugna ner honom lite. Efter det gick allt mycket bra och han hade friska ögon, precis som även jag och ”Foxy” hade. Både jag och matte var yra i frisyren, men ”Foxy” brydde sig inte alls om det utan han blev utom sig av glädje av min ”parfym” så snart blir det väl nog så dags så att han får komma och övernatta hos mig! 😊 👍

Tänään minä, Smilla, olen käynyt pikkuveljeni Hectorin ja poikaystäväni ”Foxy:n” (Figo) kanssa gonoskopiassa ja silmäpeilauksessa Evidensia ssa Seinäjoella. Pikkuveli Hector oli vähän hermostunut kun alettiin laittamaan linssiä verkkokalvoa vastaan, joten hänet piti rauhoitella vähän. Tämän jälkeen kaikki meni erittäin hyvin ja meillä kaikilla oli terveet silmät. Sekä minulla että ”mammalla” oli hiukset aivan sekaisin, muttei ”Foxy” siitä lainkaan välittänyt, vaan hän innostui minun ”hajuvedestäni” joten kai kohta on se aika kun hän saa tulla minun luokse yöpymään! 😊 👍

FM i hardrev – SM kisat jäniksenajossa

Idag var den stora dagen D när jag Smilla skulle försvara min titel som FM-mästare i hardrev och jag hade ju förväntat mig att mamma My och jag skulle få träna lite före, men nu har moffa, mamma och alla andra talat om vargar så vi har inte fått träna något. Istället har jag då börjat sticka på moffas jaktvantar. När dagen så kom så regnade det som himmelen skulle vara öppen på morgonen när vi for och så frös det ju på så det frös in alla spår, vilket gjorde sökandet väldigt svårt och utmanande. På första plats i år kom Fragola Ursula Upeus som är av rasen Petit basset griffon vendeen. Jag fick nöja mig med en andra plats och mamma My med en tredje plats. Men det är ju inte fy skam det heller i FM! Vi gratulerar vinnaren! 

Tänään oli se iso Päivä kun minun piti puolustaa SM-mestaruuttani jäniksenajossa ja tietenkin olin odottanut että olisin saanut Nuusku mamman kanssa saanut käydä harjoittelemassa. Mutta sekä ukki, mamma ja kaikki muut ovat puhuneet sudesta, joten emme ole päässeet metsään lainkaan. Ryhdyin sitten kutomaan kun ei ollut muuta tekemistä ja kudoin vähän ukin metsälapasia. Kun koepäivä koitti niin vettä tuli kaatamalla aamulla ja sitten pakkanen veti kuoren päälle joka peitti kaikki jäljet. Tämä teki haun erittäin haastavan ja vaikean. Voittajana tänä vuonna oli Fragola Ursus Upeus joka on rodultaan Petit basset griffon vendeen. Itse olin toisena ja Nuusku äiti oli kolmantena. Mutta sehän ei ole kovin huonoa SM-kisoissa! Onnittelemme voittajaa!

Tuiskupolun Smilla

Tuiskupolun Smilla Fragola Ursus Upeus Meccala Niiskuneiti 

Konditionen stiger – Kunto nousemassa

Moffa har varit snäll och tagit med oss till skogen när vi gnällt tillräckligt mycket och där har vi fått springa av oss lite energi. De har avverkat så mycket skog så terrängen är som gjord för oss bretagnebassetar, men hararna har blivit rädda så de flyr ut på vägarna så vi har fått träna lite på vägarbetet nu i höst. Men i och med att skogen har avverkats så har terrängen vi rört oss på dragit ut på ett stort avstånd också, men vi har ju våra ”telefoner” så både moffa och mamma vet ju var vi finns. Vi har dock hört att de pratat om den stora stygga vargen, men vi kan ju inte vara rädda för allting.

Ukki on ollut kiltti ja vienyt meidät metsään silloin kun olemme kitisseet tarpeeksi ja metsässä olemme saaneet jättää ylimääräisen energiamme. Nyt on hakattu niin paljon metsää joten on kuin tehty meille bretagnenbassetelle kun on vaikeakulkuista, mutta jänikset eivät tykkää siitä joten he pakenevat teille. Täten olemme saaneet harjoitella vähän tietyöskentelyä joten sekään ei ole pahaksi, mutta alue jolla liikumme on kasvanut mutta meillähän on ”kännykämme” joten ukki ja mamma tietävä missä ollaan. Olemme kyllä kuulleet että ovat puhuneet isosta, tuhmasta sudesta mutta emme voi pelätä kaikkea.

Mamma My börjar inte rymmas på kartan – Nuusku äidille kartta alkaa olemaan liian pieni

Vägarbete, svårt att se den röda linjen – Tietyöskentelyä, vaikea nähdä punaista linjaa

 

Tid för utställningar – Näyttelyjen aikoja

Hectors första certifikat fotografi Benita Nordmyr
Sulo kyyhkyjahdissa kuva A-P Tähtinen

 

Det börjar snart dra ihop sig för jaktstart, när glädjen är som störst! Vi vet redan att det håller på att dra ihop sig eftersom moffa och mamma håller på och fifflar på med våra ”mobiler”. Men innan den drar igång så har det varit tid för lite skönhetstävlingar. Både för mamma My, mig Smilla samt Mys pojke Hector, dvs min lillebror. Min pojke Sulo och flicka Benji som fyllde ett år i sommar väntar ännu med sin utställningsdebut och fokuserar sig på att träna lydnad inför jakten. Alla har hunnit med mycket jaktträning och under jaktsäsongen så fälldes ju många byten åt dem och Sulo hann redan vara med i premiären av duvjakten. My och jag, Smilla var ensamma Siikajoki och resultaten från bägge utställningarna finns nedanför. Eftersom vi redan är ”färdiga” så kunde vi ju inte ta emot fler certifikat, men vi skulle ha fått sådana ifall vi kunnat. I Seinäjoki hade vi sällskap av Hector som tävlade i öppen klass och han var bästa hanhund och han fick sitt första certifikat!

Kohta alkaa olemaan se aika kun saamme ruveta juoksemaan irti metsässä ja ilo on suuri! Tiedämme jo että se aika kohta koittaa kun ukki ja mamma alkaa räpläämään meidän ”kännyköitämme”. Mutta ennen sitä on ollut aikaa kiertää kauneuskilpailuja sekä minulle (Smillalle), Nuusku äidille, sekä Nuuskun pojalle Hectorille, eli minun pikkuveljelleni. Minun pojkani Sulo ja tyttöni Benji, jotka täyttivät vuoden kesällä odottavat vielä kauneuskilpailujen kanssa ja keskittyvät tottelevaisuustreeneihin jahtia varten. Kaikkihan ovat ehtineet harjoitella paljon jahtia jahtikauden aikana ja kuten tiedätten heille saatiin paljon kaatoja. Sulo ehti jo olla mukana kyyhkyjahdin avauksessa tänä syksynä. Nuusku ja minä, Smilla oltiin yksin Siikajoella ja tulokset molemmista näyttelyistä löytyvät alhaalta. Koska oltiin jo ”valmiita” emme voineet enää vastaanottaa serttifikaatteja, mutta mikäli olisimme voineet, olisimme saaneet. Seinäjoella Hector oli seurassamme ja hän oli paras uros ja sai ensimmäisen serttinsä!

Resultat – tulokset:

Siikajoki 5.8.2017:   N      VAL      264     Tuiskupolun Smilla eri 1, SA, PN1, ROP

N       VAL      265     Meccala Niiskuneiti eri 1, SA, PN2, ROP -VET

Seinäjoki 13,8.2017: U     AVO      358     Meccala Vönkäle   poissa

U     AVO      359      Tuiskupolun Hector eri1, SA, PU1, sert, VSP

N    NUO      360      Tikotassun Unelma  eri1, SA, sert

N    AVO       361      Meccala Vinkiä       eri1, SA, PN2

N   VAL       362       Meccala Qunsäde   eri1, SA, PN3

N   VAL      363        Tuiskupolun Smilla eri2, SA, PN4

N   VET      364        Easeful Cafe Espresso  eri1, SA, PN1, ROP, ROP-Vet

N   VET      365        Meccala Lumumba   eri3, SA

N   VET      366        Meccala Niiskuneiti  eri2, SA

Bedömning i Siikajoki – Arvostelut Siikajoella domare – tuomari: Juhani Lappi:

Tuiskupolun Smilla: Kokonaiskuva erinomainen. Mittasuhteiltaan erinomainen narttu, jolla oikealinjainen kaunisilmeinen pää. Hyvät korvat. Hyvä runko ja raajarakenne. erinomainen karvapeite. Oikea väritys. Mielyttävä luonne. Erinomaiset liikkeet.

Meccala Niiskuneiti: Kokonaiskuva erinomainen. Erinomaisesti ryhtinsä silyttänyt 10 v. veteraano, jolla kaunisilmeinen pää. Kauniit korvat. Hyvä runko ja raajaluusto. Hyvät käpälät. Hyvä karvapeite, oikea väritys. Rauhallinen luonne. Hyvät liikkeet.